Verba volant -Sanat lentää

Talviaikaa!
Tälle viikolle on mahtunut tai mahdutettu monia suuria aiheita. En kykene suhtautumaan näihin aiheisiin kevyesti, joten kepeän tekstin aika on joskus toiste. Painottelut!

Eilen juhlittiin YK:n perustamisen 70-vuotisjuhlaa. Onnea me! Tähän valtioiden yhteistyöjärjestöön kuuluvat lähes kaikki maailman maat. Huimaa. Järjestön perusidea kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseksi toteutuu kuitenkin hyvin epätasaisesti. Meillä on vielä matkaa...

Ainakin Suomessa (ja somessa) on tällä viikolla vietetty sananvapausviikkoa. Sana on ollut vapaa. Suomessa sananvapaus on mielletään itsestäänselvyydeksi, ei etuoikeudeksi. Puhe-, kirjoitus-, mielipide- eikä ilmaisunvapaus ole kaikkialla yhtä ilmeistä kuin meillä. Yhä edelleen on vaiettuja aiheita, vaiennettuja ääniä, vainottuja kulttuureita ja kansanryhmiä. Tästä syystä en ymmärrä miksi ihmiset jättävät äänestämättä vapaissa vaaleissa, käyttävät sananvapauttaan vihapuheisiin, pelotteluun, toisten vähättelyyn, syyttelyyn tai eristämiseen. Kieli on joko yhteyttä luovaa tai joukosta eristävä elementti. Arvotonta se ei ole milloinkaan. Jokaisella on oikeus ilmaista itseään, tulla kuulluksi, nähdyksi ja luetuksi omalla kielellään. Viittoma- ja selkokieli, pistekirjoitus, saamet sekä murteet -ja moni muu. Suomi on monikielinen kansa. Sanan on oltava vapaa kielivähemmistöilläkin.

Kaikille ei ole selvää missä laillisuuden tai vastuullisen ilmaisun raja menee. Kaikkea sanasaastetta ei voi ilmoille taikka sosiaaliseen mediaan työntää. Sanat lennättää lietettä traktoriakin laajemmalle. P*sk* haisee puheissa ja pelloilla samalle. Ikävämpi sitä on pestä pois hammasväleistä kuin pihakivistä. Tyhjän pulputtamisen sijaan saa käyttää harkintaa. Vaikenemiskulttuuri on sananvapauden pikkuserkku. Sukua, muttei kutsuta juhlapöytään. 'Infantes perhibent et stultos dicere verum -Sanotaan, että lapset ja hullut kertovat totuuden'. Tämä sanonta on peräisin keskiajalta. Puhdaspiirteistä totuutta kannatta toitottaa, jos sen löytää. Totuuden löytäjä on vanhastaan ollut torvi. Vaskisoitin vai vinksahtanut? Tulkinnan tekee kuulija. Tosiasioita tai totuuksia ei ole syytä sekoittaa mielipiteisiin eikä tilastoihin. Sanomalla selvempi.

Vanha hokema tietää, että sarvesta härkää, sanasta miestä. Joku on eikä vain väitä olevansa sanojensa mittainen. Mittava ihminen on ryhdikäs arkipuheissaankin -haaste vai haastavaa? On turhauttavaa huomata, kuinka paljon lyhyeksi jääviä ihmisiä löytyy...

Vapaasta sanoittelusta kirkkoon. Tänään evankelis-luterilaisissa kirkoissa vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää. Suomi ei aina ole ollut luterilainen valtio. Muistetaankohan tämä? Lähes vuosituhat sitten tänne luonnonuskon keskelle rantautui katolilaisuus. Eihän se hetkessä eikä helpolla käynyt. Maassamme katolilaisuuden syrjäytti Lutherin raamatulliset oivallukset ja kruunupäiden kirkkopoliittiset päätökset. Se vei viitisen sataa vuotta. Luterilaisuus on (ollut) uudistus- ja vaihtoehtoliike. Ei pelkkää harmahtavaa peruskauraa. Hyvä pitää mielessä huomennakin.

Yritin välttää paasausta. Onnistuinko? Sana on vapaa ensi viikollakin. Onneksemme!