Lammas suden vaatteissa

Torstaita!
Olen vetänyt hukan nenään. Tästä on aloitettava, jos metsään aiotaan.

Kuulin radiosta petomaista asiaa eli käsittelyssä varma tunteenkuohuttaja. Otan (keskusteluun) osaa. Itärajalla on pyöritetty tovi koululaisten erilliskyydityksiä susihavaintojen vuoksi. Varmat eläinhavainnot harvinaisen harvassa. Oletan, että joku Antero on huomannut anturan painauman, joten pystyyn pykättiin taksizumba. Samaisilla seuduilla kouluja, iltapäiväkerhoja ja virkoja lakkautetaan, opetuksen määrärahoja leikataan ja säästösyistä pakkolomaillaan. Sitten haistetaan petoeläin ja kuin taikaiskusta lisäkyydityksiin löytyvät rahat. Ei hukan perimää penniä, vaikka lopputulema on varma susi. Itse eläimestä ole tietoakaan.

Ihminen on pelokas eläin. Vaan ei lapset luonnostaan pelkää, vihaa, karta tai kammoa mitään elävää. Siihen on aina jokin syy. Kokemuksen kautta opittu, alitajuntainen tai ympäristön yleisistä asenteista imaistu. Esikoululainen ei osaa pelätä lähimetsikköään. Ei, ellei häntä ole opetettu/ varoitettu, että siellä mahdollisesti on jotakin pelottavaa tai pelättävää. Lapsi on alistettu negatiiviselle asennekasvatukselle. Sääli! Näin ennakkoluulot syntyvät ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. En kyseenalaista lasten ikäkehitykselle tyypillisiä herkkyyskausia, enkä myöskään väheksy tervettä ohjeistamista tai huolenpitoa. Minä vain epäilen näiden koululaiskyytien tarpeellisuutta. Pohdin, lisäävätkö ne kyyditettävien perusturvallisuuden tunnetta vai syövätkö sitä. Kukapa koululainen ei enää näiden susikyyditysten jälkeen kavahda metsän ääniä, hämärtyvää maisemaa taikka itse eläintä? Samaan aikaan lööppijournalismi suoltaa böö-uutista metsurin perässä hölköttävästä suurpedosta. Aikuisten kauhistukseksi.

Pilkun parhaana kaverina tutkin Tilastokeskuksen kuolleisuustilastoja. Suomessa ei ole kuollut yhtäkään ihmistä metsäsuden toimesta. Väkivallan, tahallisten pahoinpitelyjen, tappojen, ulkoisten syiden ja niiden myötävaikutuksen seurauksena viime vuonna kuoli reilut 1300 naista (0 - yli 65-vuotiasta). Murhan, tapaturman tai muun väkivaltaisen kuolinsyyn taustalla ei ollut yksikään niistä arviola 120 - 135 sudesta, joita maassamme on havaittu. 'Lupus est homo homini, non homo, quom qualis sit non novit -Ihminen on ihmiselle susi, ei ihminen, jos häntä ei tunne'. Lauseen alku on tunnettu lentävyys. Loppuosa perin optimistinen, sillä suurin osa tapetuista naisista kuolee lähisuhdeväkivallan uhreina. Ihminen on tilaston suurin peto. Se taas ei ole peruste ihmisvihalle. Eikä hukkaamaan sutta.

Minä kummaksun joka kerta, kun eri medioissa nostetaan tämä tarinoiden ja kollektiivisen alitajunnan peto ajojahdin kohteeksi. Mitä oikeasti metsästetään? Koiran, poron, lampaan tappajaa. Eläin tappaa syödäkseen, nyrkkeilyä katsotaan viihdemielessä... Suomalaiset ovat metsäeläjiä, eivätkä ainoita lajissaan. Lajireviirit limittyvät, mikä siis hätänä? Kylän kuin kylän raitille saadaan kahdessa minuutissa kasaan joutavien joukko jahtaamaan epämääräisestikin havaittua eläintä. Suojelun ja ansiomenetyksen nimissä. Kotonaan samaisen jahtiporukan jäsen voi metsästäen pahoinpidellä puolisoaan kenenkään puuttumatta asiaan. Yksityisyyden nimissä. Tympeän välinpitämätöntä kaksinaismoralismia! Taas välihuomautus herkimmille: en väitä enkä vihjaa jokaisen metsästäjän olevan pahoinpitelijä, työtön, eläkeläinen tai yleistampio. Eikä toisinkaan päin.

Palataan laumaeläimeen. Siis suteen. Uskoisin, että peruskokoisessa kerrostalossa saattaisi asua noin 130 ihmistä. Hajasijoitetaan nämä kertut, pertut ja serkut ympäri maata. Osalle laitetaan seurantapanta kaulaan. Sijoittelun jälkeen ryhdymme kirjaamaan kerrostaloasukkaiden liikkeitä. Kuinka kauan luulette menevän siihen, että saadaan ensimmäinen varma havainto yhdestäkään asukkaasta? Mistä osasta maata tulee ilmoitus salakaadetusta asukista? Milloin joku tästä joukosta päätyy jahtaamaan metsuria tai raatelemaan pihakoiran? Tuleeko vuokralaisesta laajasti polemisoidun ja vuosikymmeniä hysteriaa lietsoneen suuruutisen peto: C-rapun personal trainer tappoi alakoululaisen?! Niinpä. Ihminen, ei susi!

Järkeä käteen, aivot käyttöön! Otsikot, metelöinti ja katseet kohti todellisia ongelmia, epäkohtia ja haasteita!