sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Arktinen arkipala

Sunnuntaita!
On kai sanomattakin selvää, että minulla on erinomainen pakkasen sietokyky (paitsi polvissa). Polarisoitu karhu -tasoa. Kun elohopea syvyyssukeltaan, itsellä on tehot katossa.

Käytännössä asian voi todentaa ulkoilemalla. Ulkotilakylmiö... <3. Toiset vetäytyvät vällyjen, peitteiden, patterien tai putkivuotojen alle, minä lähden huurahengittelemään ulkolaitumille.

Jos keskustassa huomaa oman bussinsa vilahtavan ohi ja seuraavan saapumista saisi odotella puolisen tuntia, niin jouksemiseksihan se menee. Toista sataa metriä länsigötanmaalaissäärillä, ylipainon, täyspitkän untuvatakin, mammamaisen käsveskan kera turvallisen kömpelöillä Kooma-kengillä... Vaiheeton siirto sarjakuvista livelähetykseen. Vuan, kovaa se lammaskin pinkoo istuttaakseen itsensä julkisen kulkuneuvon penkistöön. Todellisuudessa joku näki harmaan muumin juoksevan.

En valita, vaan välitän lämpimästi, tästä säästä! Arktinen ilmasto on aktiviteetin avain!

'Post scriptum -Kirjoittamisen jälkeen'. Kirjoitetaan lisää. Ehdin ihan hölkäten siihen linjuriin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti