Sunnuntaita!
Ajattelin yllättää teidät ja kirjoittaa taas. Slurpsprise!
'Bene vixit qui bene latuit -Hyvin on elänyt se, joka on elänyt hyvin huomaamattomasti'. Sananmukainen käännös olisi '... se, joka on piiloutunut hyvin'. Toisten sanoin elänyt hiljaiseloa. Minä, minä! Minä täällä!! Yllättävää kyllä, mutta minuakin aiemmin sanonta on tunnettu. Tunnuslauseekseen sen otti ranskalainen kirjailija-filosofi Descartes, jolla oli tapana mennä uuniin mietiskelemään. Suomalaisen näytelmän fiktiivivilosovi Pölhö-Kustaa poistuu uuninpankolta vain kattilan kolahtaessa pöytään. Eläköön eurooppalainen erilaisuus! Tämän päivän Descartes-palkinto jaetaan eurooppalaisista tieteellisistä tai tekninistä saavutuksista. Pölhö-Kustaan taas tavoittaa sukujuhlista.
Minä en mahdu meidän sähköuuniin. En yritä sinne ahtautuakaan. Asuntoni on näillä h*lv*tin helteillä ympärivuorokautinen uuni, joten voin tuumiskella missä vain ja sulaa sijoilleni. Aivojen höyrystyessä on hieman haasteellista kiteyttää ilmoille mitään painavaa. Joten syksyä odotellessa (kyllä, jo nyt!)...
*
Vinkkaus:
Vihjaan ilmanalaan sopivasti Maggie O'Farrell'in kirjaa Varoitus tukalasta helteestä. Psykologinen perheromaani sijoittuu 1970-luvun Lontooseen. Perheen isä katoaa aamulla. Äiti, kolme aikuista lasta sekä miniä joutuvat keskelle perheriitoja ja vaiettuja valintoja. Kirja on inhimillisen tarkka kuvaus toisistaan vieraantuneiden ihmisten yhteentörmäyksistä. Suosittelen etenkin perheellisille ja sopivasti rönsyilevien tarinoiden ystäville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti