Keskeltä kesäpäivänseisausta moi!
Jo huomenna alkavat yöt pidentyä... Kuulenko syksyn hiipivän minuutti minuutilta lähemmäs? Kyllä!
Lähdetään kohti sinisyyttä. Tuntemattoman arvio itsestä saattaa yllättää. Yllättikö? Toisinaan saa pyytämättään toisenkin (värisen) mielikuvapiteen itsestään. Eilen, liukuessani motorisoidun painovoiman kyydissä, kuulin nuoren miehen huikkaavan iloisesti: "Ah, aito elävä smurffi! Ihanaa!" Olimme liukuportaissa kahden.
Se sininen piirroshahmo ei siis voinut olla kukaan muu kuin minä! Smurffi! Nauratti. Olen minä kuitenkin kolmea omenaa pidempi ja hitusen sinistä lämpimämpi. "Quamquam ridentem dicere verum quid vetat -Vaikka kukapa kieltäisi sanomasta nauraen totuutta." Niinpä. Arki yllättää sävyisyydessään. Hymyissä suin.
Jään nyt katselemaan sinistä farkkutakkiani hieman uusin silmin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti