Aamua!
Mennään erikoishienolla jauhatuksella. Kierretään jauhinkiviä vielä kertaalleen, jotta tulos olisi mahdollisimman hietainen. Soraäänet ovat omiani.
Kun liukastelee jäisen pyörätien laidoilla pyörään tukeutuen tai tukien fillariaan, saa huomata oman askelvälin piiiidentyneeeen. Onnistunut hiekoitus vaatisi sen hienojakoisen maa-aineksen käyttöönottoa. Hiekkaa laatikosta - kitkaa katuun! Sepelit, nuo moreenin pikkuperilliset, löytyvät kaamosaikaan vain väylien keskirailoista, tienlaidoilta tai kenkien pohjista. Keväisin kauniina nauhoina penkereiltä. Viikko ennen juhannusta pöyrätiet harjataan. Pyöräilijöiden, koirien omistajien ja allergikkojenkin riemuksi. Otetaan talven jäljiltä talteen ne muutamat sorarakeet ja lukuisat tupakantumppimatot. Puhdasta iloa! Kaupungilla on seuraavaa talvea varten varastossa kasa kiviä, joihin ei kosketa. Säästösyistä taikka Sanan mukaisesti: vain synnittömillä on oikeus heittää se ensisepeli pintaan. Raamatullista huumoria (sitäkin on). Osuu tai uppoaa.
Liukastelulle voi tehdä jotakin. Annan täyden mahdollisuuden muille toimijoille. Periaatteessa, kun en ole vuorikiipeilijä enkä jäätikköretkeilijäkään, en nystyraudoita saapikkaideni pohjia. Olen nasta tyyppi luonnostaan.
Olen kuuluttanut kitkattoman tyytymättömyyteni tielaitokselle. Tublana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti