Kellariin kesäksi

Huomenia!
Edellisessä kirjoituksessa oli pieni ripaus ohutta yläpilveä, joten raavitaan tänään naamaa maahan. Jep, draamateatterin stella elää nahoissani. Arkielämän tähtenä kuikitaan kuitenkin pidemmälle. Kaulat pitkinä.

Kohdallani koko kesän ongelmat voi kiteyttää lämpömittariin. Jos elohopea kurottautuu yli 20 asteen, on käynnissä hapankypsennys. Minä inhoan hellettä! Aiheen kertaus, jankutus ja toisto takaavat parhaan turtumuksen ;) Helteillä on myös se ikävä vaikutus, että kalmon harmaat lihat pursuavat yli pukeutumisetiketin. Havaittu on, nyt vaikerretaan. Pihat voivat olla luonnontilaisia paratiiseja, mutta puistoissa& pientareilla on luonnotonta verhoutua vain teryleeniseen viikunanlehteen. Lakisääteisestikin, jos säädyllisyyden oivalluksessa sutii. Ugh -olen puhissut.

Yrittänyttä ei hyllytetä -harmi. Kellarissa ei saa sosiaalisista syistä viettää neljäsosaa vuodesta. Olipa miten makea taikka hapan tyyppi hyvänsä. Säilyke se on ihminenkin! Olen lammas, joka tanssii pakkasasteiden kanssa. Vaadin kellariaikaa!

Hiillytään. Grillaus on Teinin juttu. Minä saan osallistua vain makustelijana. Pyörii se soppa yhdelläkin kauhalla eli ei osallisuusongelmaa. Aloittelevina grillaajina on todettava, että grillihän ei ole ruoan kuumailmakuivain... Oppia ikäkausittain, hitaasti kärystellen sekä kekäleitä käännellen. Emalipallo on tullut jäädäkseen.

Keskikesän kuontaloon. Sain tarpeekseni latvakuivasta reuhkasta. 'Deliberando saepe perit occasio -Harkitessa tilaisuus usein tuhoutuu'. Alealienit tämän käytöksellään todeksi todistavat, mutta nyt ei ole käsittelyssä käytöstavattomat, vaan kuolleet karvat. Netistä ohjeet ja Teini ryhtyi leikkaamaan. Minulla on kerrostettu, lyhennetty ja kuositettu kampaus. Loistava lopputulos, autenttista arkiluksusta! Säästäväisenä totesin, ettei lompakon pohjakaan paista läpi. Tyytyväisyydessä ei pihistellä!

Näihin kuviin ja tunnelmiin.