Hups ja huomenta!
Aamun löytö: kesäaika päättyi. Pari tuntia hereillä heiluessa (huomatkaa virkeä huomiokykyni) oivalsin, että nyt on uusi aika. Upss! Siis muiden aikakäsityksissä. Me kellotimme taantumuksellisuutta. Aikaa kääntämällä päivään tuli lahjatunti! Ilo elää sattumissa.
Tunnetteko tulleenne laiminlyödyiksi, oi uskolliset?! -Olette oikeassa! Pahoittelen suuresti pölyistä, vaiteliasta ja elotonta blogiani. Syyhän on selvä: varsinaista syytä ei ole.
Olen työstänyt sitä möhkälettä joka myös graduna tunnetaan. Olen kuin kuvanveistäjä. Ikinä ei voi tietää millainen muoto pyrkii ulos teorialohkareesta. Minä vain naputtelen, näppäimistöä näpyttelen... Jos näkisitte minut nyt, niin kirjapinon, paperipinkan ja maatuskajoukon takaa vilkkuisi vain osa savolaista kuontaloa. Tilankäyttö maksimoitu, liikeradat minimissä.
Tänään on vaalisunnuntai. Kopkopkop. Nalkutan, kolkutan sekä ravistan jokaista vielä toistaiseksi äänestämätöntä heräämään. Tee oikeuksistasi konkretiaa, anna äänesi!! Minähän äänestin jo ennakkoon. Tottahan toki. Sisäinen eläkeläiseni vaatii toimimaan ennakoivasti jopa äänestystilanteissa. Varsinaisena vaalipäivänähän voi vaikka sputnikinraato tipahtaa päähän. Silloin ottaisi päähän!
Se viikkokautinen keuhkotveksköhäni, josta viimemmäksi kerroin, on ehkä helpottamaan päin. Pari kuukautta kestänyt köhä ei oikeuta minua saamaan lääkäriaikaa. Ei ole vitsi! En ole tarpeeksi sairas yliopiston vuosimaksuun sisältyviin peruslääkäripalveluihin. Selitys: ei ole kuumetta, ei tarpeeksi korkeaa tulehdusarvoa. Kipeetä! Köhin kotona, köhin puoli vuorokautta päivystyksessä tai köhin lähes Roope Ankkana yksityislääkärin vastaanotolla. Arvatkaas minkä olen valinnut? Köhköhköhhh. Luulen, että yskäni helpottaa ennen kesäaikaan paluuta tai viimeistään pahenee influenssa-aallon iskettyä. Aikoja odotellessa...
Ettäs näin. Lähdetään tauon jälkeen maltillisesti liikkeelle ennaltaehkäisten ajatusrevähtymiä. Käyttäkää sunnuntainne (yhteis)kunnallisesti oikein ja äänestäkää vaaleissa!! Vielä ehtii.
