Sakeaa arkea

Huhtikuista aamua!
Eletty on kuin viimeistä aamua ;) Oikeasti, koko huhtikuu on hurahtanut kuin huomaamatta. Vauhdin huomaa vain lepattavasta otsatukasta. Ihmettelen, mihin kaikki aika on mennyt. Arkeen!

Vanhenin taas vuodella, kuten jokaisena huhtikuuna. Ikä näkyy, ei kuulu. Sain hyvin aikuismaisia lahjoituksia eli muistikirjan (juuri s e n), tuikkuastian (keräyskaartin kohottajaksi) sekä sieluttomia seteleitä. Kannattavaa kerätä lisää ikää -suosittelen. 'Omne quod dulce est, cito satiat -Kaikkeen makeaan kyllästyy nopeasti'. Enpähän usko. Olen nauttinut kaikkea sokerisen makeaa koko ikäni, eikä kyllästymisestä ole tietoakaan. Tai äkkimakean äkkilopusta. Hahhh! Ei ne antiikkiset aina osuneet oikeaan.

Elämän sokeripaloista puhuttaessa... Todelliseksi arjen vauhdittajaksi ja lisägeneraattoriksi on tullut Teini. Hän suorittaa ensimmäistä akateemista harjoitteluaan seudulla. Ja asuu kotona!!! Minulle on koittanut onnen ja autuuden ajat! Ihmeellistä huomata kuinka toisen läsnäolo tuo uuden rytmin, painotukset ja ajankäytön omiinkin arkirutiineihin. Rutiinit rusinoiksi ja rusinat pullaan. Ihanaa.

Talven kinokset ja vähintäänkin epätasalaatuinen teidenhoito olivat kampanneet kirppiskäynnit minimiin. Tuoreemmat aivot saivat idean: mennään bussilla! Mentiinkin. Ei viisastuttu, mutta saatiin ehta markkinatalouskokemus. Kirppistavarat olivat ylihinnoiteltuja, entistäkin huonokuntoisempia ja myyntipöydät niin umpeen survottuja, ettei tarjontaa halunnut lähteä perkaamaan. Suurin osa tavaroista olisi jo kaatopaikkapaikkansa ansainneet. Toisen moska, on myös toisen roskaa! Ihmeekseni kuitenkin löysin itselleni upean väriset mokkakengät. Kunto oli kuin kaupasta ja hintaa pennoiset viisi euroa. Tein löydön. Hauska retrohko kalalautanen hyppäsi keittiön seinälle eurolla. Konmariton kompustus.

Olen myös potkinut graduani yliopistolle päin. Jo vain! Sukulaisteni suuremmaksi yllätykseksi tiedonnäytteestäni valmiina on peräti kolme neljäsosaa. Professori kertoi tämän. Olen pitkällä, en vain pitkälläni tai pitkästynyt aiheeseen. Loppu häämöttää -minun tai gradun :) Maalisuoralla mennäääään.

Tätä tämä on, on ollut ja tulee olemaan. Sakeaa arkea.

Sivumennen sanoen

Huhtikuuta!
Kevät tekee keikkuvaa tuloaan, mutta asfaltoidut kadut pitävät kuivan pintansa piilossa. Aiheekseni jää lampsia loskan ja hiekoitussoran läpi lukemalla. Tai voisinhan minä kävellä muodikkaasti käsilläni. Kääritään hihat ja lähdetään selailemaan sivuja.

* Yanagihara, Hanya: Pieni elämä. Voimallinen tarina neljän ystävyksen elämän pituisesta matkasta. Suosittelen!

* Burton, Jessie: Nukkekaappi. Ahmaisten luettu historiallinen tunnelmaherkku.

* Moriarty, Liane: Tavalliset pikku pihajuhlat. Naapurustokuvaus puutarhajuhlien onnettoman käänteen jälkimainingeista.

* Lapena, Shari: Hyvä naapuri. Yhteisen illanvieton traumaattinen päätös.

* Kang, Han: Vegetaristi. Kauimmaisena tylpästä! Vahva ja erikoinen tarina valinnoista.

* Lewis, Beth: Suden tie. Psykologinen trilleri sarjamurhaajaksi kasvattamisesta.

* Mackintosh, Clare: Annoin sinun mennä. Sujuvaa juonenkuljetusta traagisen onnettomuuden ympärillä. Ennakkorummutusta laimeampi.

* Neuvel, Sylvain: Uinuvat jättiläiset. Listan scifipala on haastattelumuotoinen tarina ihmiskunnan suurimmasta mysteeristä.

* Moriel, Enrique: Ajattoman kaupungin varjot. Vampyyriseikkailu vahvalla historiallisella otteella. Aikuisten varjoleikki.

* Kalha, Harri: Rut Bryk; elämän taide. Visuaalinen löytö kirjaksi. Elämä on lahjakkaalle taidetta.

* Lampinen& Enqvist& Hahtola: Tupa ryskyi, parret paukkui; Suomen kansan rivot runot. Osattiin sitä sanailla punastumatta ennenkin. Vaan osataanko lukea?

* Kalliomäki, Piia: Cozy Homes from Finland. Blogisisustuksia tai niihin verrattavia. Olenko jo nähnyt nämä?

Löytöretkiä lukemattomiin hetkiin!