Aamua!
Täällä taas -yllätyittekö? Itseäni hieman ihmetyttää ;)
Viikolla naapuri kysyi, milloinkas minä muutikaan. Ihan hämmennyin. Kesällä, kesän alussa, helteillä, joskus... Heinäkuussa! Olen asuttunut niin koloisasti, että muuttopäiväkin on menolipun päässä Unholassa.
Heti asunnon nähtyäni ja sitä kierrettyäni, totesin, että tämä on miehen suunnittelema. Ympärillä hymähdeltiin. En osaa sanoa, mistä nurkissa leijailevan maskuliinisen piirrosjäljen tunnistin, mutta absoluuttisen varma olin asiasta. Kenties maailman pienin naulakko oven vieressä kuiski, että tilaa olisi ollut takeillekin. Tai ehkä se oli se nurkkaikkuna, joka peittyy verhokiskon taakse antamatta lisävaloa asuntoon. Luulen, että mieskertoimia nosti ne asunnon kolme (!!!) kaappia. Kaksi vaatteille ja se onneton kolmas... sijoittaisiko nainen siivouskaapin makuuhuoneeseen? Sängylle varatun tilan viereen, nurkkaan? En usko. Varman tiedon suunnittelijasta kieli suihkutila. Jos asuntoon ei mahdu kuin kolme kaappia, niin jollakin ne neliöt täytyy täyttää. Lentokonehallin kokoisella kylppärillä! Jo vain. Viimeisen tiedon vahvisti wc:n käsisuihkun johto. Pisaroiva uutinen. Johdon perusteella tarkoitus olisi kai suihkutella keittiön puolella, ehkä naulakon alla, kenties olohuoneessa pimeän nurkkaikkunan siimeksessä? Pituudessa piisaa! Freudilaiset hymähtelyt. Parin metrin johtojana vessan lattialla on lähes käytännöllinen.
Etsin talotiedoista suunnittelijan. Sekä arkkitehti että rakennussuunnittelijainsinööri (tms.) olivat miehiä. Ugh.
Olen viihtynyt tässä asunnossa todella hyvin. Tilavaan yksiöön mahtuu kaksikin. Sen on Teini todistanut kesälomailullaan. Neliöitä on sopivasti, huonejako on selkeä, tavarat ovat istahtaneet siirtelemättä paikoilleen ja minä rakastan näitä linoleumilattioita! Olo on kotikoloisa. Tämän voisin ostaa kodikseni, jos se olisi mahdollista! Tekisin tosin pieniä muutoksia...
Sopuisan kotoisaa sunnuntain jatkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti