The vaalien jälkeistä huomenta!
Äänestäneet tekivät demokratiaa. Kansa on puhunut. Nyt eletään tämän puheenvuoron kanssa vähintään neljä vuotta -tai uskotaan ihmeeseen.
Äänestystulos tyrmäsi minut. Halkesin harmista. Meni vuorokauden verran aikaa harsia itsensä kasaan, osoittaa omissa nurkissa mieltään ja olla uskomatta tulosta. Uskottava se on. 'Spem tibi polliciti certam promittere noli: rara fides ideo est, quia multi multa loquuntur -Älä anna toiveiden kasvaa katteettomiksi lupauksiksi, siinä määrin on luottamus harvinaista, koska monet puhuvat paljon'. Aivan kuin antiikin viisaat olisivat puhuneet suoraan Tumpista tai Tumpille.
Olin koko vaalikamppanjan ajan pöyristynyt Toisen Ehdokkaan mukanaolosta. Epäuskoni kasvoi lausunto lausunnolta: vieläkö hänen annetaan jatkaa. Sallittiin. Kisa on käyty ja äänet laskettu. Nyt on aika onnitella voittajaa! Teen sen tupee kainalossa. 'Mendacem memorem esse oportere -Valehtelijalla on oltava hyvä muisti'. Tumpilta sekin kuuluu puuttuvan. On vain elettävä tämänkin kanssa.
Vaikka vaalit käytiin ison veden takana, tyrskyt osuvat meille saakka. Käytännön ihmisenä ostan uudet kumikengät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti