lauantai 15. joulukuuta 2012

Lahjakas viikko

Lauantaita!
Mennään tännään ihan peruskuulumisilla.

Kävin pari tovia sitten kampaajalla. Ihme! Jo toisen kerran tänä vuonna. Joku huutaa hella noo, minä kuittaan ou jeah. Tavallisesti Teini lyhentää otsiksen ja pätkii satunnaisesti tasapaksun takatukan. Kaikki leikkaukset eivät käy kukkorolla. Nyt totesin ettei edes säästösyyt auta tunkemaan sitä pihakoira -look'ia baskerin alle. Kampaajalla minut suoristettiin, kerittiin sekä kuositettiin. Tai siis hiuksistoni. Ero oli melkoinen! Olen kuullut tasaiseen tahtiin hyväksyvää hyminää cityasiallisesta tukasta. Kannatti maksaa (miinustettuna opiskelija-ale -of horse!), vaikka hinta olikin mansikkainen. Fruktoosinen juttu näin talven keskellä.

Viime viikolla sitten Vanhemmat ilmoittivat suuren ilon: he tulevat käymään meillä. Tämähän ei normaalisti aiheuta muuta kuin perusteellisen siivouksen. Vuan tälle kerralle oli haalittava kolmessa päivässä joululahjat harvoille& harkituille, koska Vanhemmat ovat joulun maksetuissa nurkissa. Poistuvat kerrankin kotikonnustaan. Todellinen joulunihme! Taputetaan tuolle. Pakettirumba sai aikaan suhinaa, sotkemista sekä stressiä ihan tähtitieteellisen mittariston verran. Talvikin muistutti kuinka kuntoistavaa onkaan umpihankipyöräily... Voi(taikina) veljet ja sisaret, että lahjoista tulikin arjen hyvän joulumielen keräyshaaste. Selvittiin. Otsat hiessä, silmät kuivina. Lahjakasta.

Tottahan tok' oli superlatiivisen hienoa nähdä Omaa Siskoakin piiiitkästä aikaa. Muistuttaa pyytämättä mieleen mille sukulaisuus tuoksuu, juttu luistaa ja naama loistaa. Autuasta! Luojalle kiitos sisaruudesta! Ekoluokassa eli kaikki hyöty irti yksityisautoilusta ts. Vanhempien takakontissa, sai vietyä petivaatteita laarillisen kierrätykseen. Fillari olisikin laulanut soikeaa mollia, samaa mitä hylly natisi ennen keikkaa.

Vilskettä, vilinää, hermon kilinää. Pakettivuori nurkassa, kuusi penkassa ja sukulaiset omissa nurkissaan. Tätä oli tämä viikkoa. Positiivista.

*
Vinkkaus:
Kävin tälle viikolla elokuvissa. Tämä oli jo kolmas leffa -putkeen- kun läsnä oli myös taustaselittäjiä ilman voluuminappulaa. Kirottua. Hyssyttely on muita varten. Ranskalaiselokuva Koskemattomat perustuu tositapahtumiin. Tarinassa halvaantunut miljonääri (Francois Cluzet) etsii itselleen avustajaa. Pikkurikollinen Driss (Omar Sy) saa omaksi yllätyksekseenkin paikan. Miesten välille kasvaa kunnioittava ystävyys, joka kaataa monia raja-aitoja. Liike ei ole jaloista kiinni. Ihonvärillä, varallisuudella tai liikuntakyvyllä ei ole merkitystä aidossa ystävyydessä, välittämisessä eikä rakkaudessa. Valloittavan elämänmyönteinen elokuva joka ei sorru peruskliseisiin. Huumori on nokkelaa, miljöö ranskalainen ja henkilöhahmot moniulotteisia. Suosittelen jokaiselle kasvunmahdollisuuksiin, asennemuutoksiin sekä tasa-arvoon uskovalle.

2 kommenttia:

  1. Uujee, kutrit kaakkoon ja sukulaiset suosioon!

    Viva las Familos.

    VastaaPoista
  2. Sukulaisia suositaan aina, kun vain tilaisuus antaa tilaa ja hajut hälvenee ;)

    VastaaPoista