Päivää!
Kun lähestytte tätä kirjoitusta, voitte(ko) kuulla taustalla väreilevänä soivat pahaenteiset sävelet. Vain selluloosapilkkua hyväilevä insinööri nykii kravattiaan ja toteaa, ettei tekstistä käynyt ilmi mikä sävelmä on lautasella. Valitse itse! En minä mikään musikaalinen ole. Tämä on karvasta asiaa.
Taustalla siis soi. Enkä minä ole turkiskuoriainen! Tyhjää aikaa täyttääkseni luin tyhjää eli kansainvälistä, juomaksikin päätynyttä, julkaisua. Ei olisi pitänyt. Sorruin tyhjiin kaloreihin. Artikkelina oli muutaman kollin jollotus naisten karvoista ja karvattomuudesta. Näkemystä kirjoitelmasta ei ole löytynyt. Nämä Eroksen jälkijättöiset lähettiläät kertoilivat kohtaamistaan karvoituksista. "Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt..." Ihmettelin juttua tutkiessani, että Jetiinkö nämä haastateltavat olivat serkunherkkujahdissaan törmänneet, niin turkiksenomaista juttua sieltä ilmoille kammattiin. Mietin kertovatko he oikeista naisista vai isojen poikien saunajutuista. Niistä, joissa uhoa ei eroteta unelmista.
Karvajutun haastateltavat itse informoivat jättävänsä kehohaivenensa ajamatta, koska a) ne eivät kasva b) jos kasvaa, niin taimikko on surullisen harvaa c) ei ole tarvetta. Hitsi vieköön, kun kävi kaljuflaksi. Poikien karvoitus on kartta geeniperimään ja testosteronin pankkitalletuksiin. Näin se vaan on. Haastateltaville tuli huti, karvan verran ohi miestenvuorolta.
Nyt lehtijuttuun. Yksi kertojista oli, vallan säikähtäneenä, jättänyt taakseen naisen, jolla kuviteltu karvoitus kihartui napaan saakka. Toiselle kauhistus oli naisen kainalot. Kolmas tahtoi äidin luokse törmättyään nenäkarvoihin tytöllä. Sille neljännelle en voi kuin heittää turkittoman vinkkini: jos sinä patjasamban alkutahdeiksi etsit naisen vahaamattomia hajakarvoja reisistä, et einari tule ikinä uimaan sinne väliinkään! Tosi naiset ovat kertoneet, eikä vain lampaat määkineet.
Tässä karvat korventaa -jutussa näkyy selkeästi se meilläkin läpilyönyt ameriiikan meininki. Tukkaa täytyy olla vaikka Intiasta ostettuna, mutta muualta on nainen oltava vahalla liuskottu. Muovitukkakin on sensuellimpi kuin ihokarvat. Muovikortilla maksajat ovat päässeet muovin makuun. Antaa mennä vaan, mutta höylätkää nyt edes elintarvikemuovia. Enneksetkin on vakuumipakattuja. Jep, i'm so fantastic, not plastic. Tähän väliin taas haastateltavalta kokemus: nuorukaisen horrormuistumana on näky, kun nainen oli sheivauksen jälkeen tukkinut karvoillaan lattiakaivon! Oi tupee sentään! Olisipa sepi ottanut kuvan siitä keratiinikasasta. Oli taatusti törmännyt hobittiin, paimenkoiraan -tai mieheen. Urbaanilegendaan nyt ainakin. Sheivaus aiheutti putkiremontin. Hahhahhaa ja karvattomat marsut kasan päälle! Katsoisit karvatuppea kauemmas eli maastoa tuntemattomien on syytä pysytellä ennakkoon merkityillä reiteillä.
Biologinen fakta on, että murrosikäisille ja sen ylittäneille neitosille kasvaa karvoja muuallekin kuin päälaelle. Ei voi mittään. Tätimäisesti vain mietin miehiä, jotka vaativat naiselle rinnat, mutta muut puberteetin merkit eliminoidaan. Hmmmmmmmm. Eräs jannuista puhui estetiikasta. Minusta nyt vain on moraalisesti nätimpää kun mies viilaa naista eikä mielikuvalapsinaista. Lahjoitetaanko sitten karvattomille naisille helpommin turkiksia? Ei avopäätä palele ja noin niinkuin viiksestä pois päin... Sisäinen makrotason feministi on mikroskopoitu. Esteetikko-einari yllätti, koska hänhän väittää, että kauneus onkin kalun silmässä. Onhan sillä silmä muttei se mitään näe. "On pimeässä yksin helppo tallustaa..."
Tässä astuu karvanurmelle sekä maku- että kulttuuritottumukset. Ja siisteyssiskot huiskuttavat karvattomuuden puhtauspilettiä. Ihme vain, että se dirtyin barbie on aina se karvattomin mirri. Suttuinen juttu. Puhtaus on puoli ruokaa ja saippuaa sopan sijaan. Poistetaanko ne, trimmataanko ne vai jätetäänkö ne. Jokainen toivottavasti päättää itse. Aavikko, pusikko, vesakko vai aarniometsä? Kaikelle on tilaa ja tilausta. Olen lukenut.
Ravistan nyt latvakarvat lattialle. Ihmettelen, kun liikutuin aiheesta, edes sen karvan verran. Tämä kirjoitus ei ole sisältöyhteistyö turkistarhaajien liiton kanssa. 'Sint, ut sunt, aut non sint -Olkoot sellaisia kuin ovat tai älkööt olko ollenkaan'. Tuuheaa päivää jokaiselle eikä kaljuillekaan keljuilla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti