lauantai 25. elokuuta 2012

Elämän viemää

Eloa!
Minulle on kertynyt asiaa yli omien äyräiden, saumat ratkeavat ja kopasta loppuu laidat. Voisihan asiaan jo päästäkin eikä vain lämpimikseen ympyrää juosta. Puhkun pomppivaa porinaa pihalle.

Koneeni on ollut joka toinen päivä irrallaan ympäröivästä verkkoympäristöstään. Koneenkäyttäjä on ollut irrotettuna huumoristaan. Soitettuani kolmesti viikossa nk. apupöydälle alkaa tässä jo tarjoilut hiipua. En keksi enää yhtäkään kohteliasta ilmaisumurua, jolla vajaan lähiverkkoyhteyden voisi infota eteenpäin. Verkko Virtanen irrota itsesi piuhasta ja tee työsi!! Täällä huudan Minä.

En siis istu omalla koneellani -napinat taasen ovat aivan omiani!

Irtaudutaan arjesta, lennähdetään hattaraan ja väritetään kirjoitusta rosalla. Jookos, kysyi oravalta kookos. Olen, olen, olen yhä vaan niiiiiin sokerihuurteisissa askelissani Väittelijän kanssa, että karppaajat putoilevat puista. Asiasta ei irtoa enempää. Siirappi tukkisi nettiyhteyden, hunaja palvelimen ja itse imelyys lukijoiden makuaistin. Kyllä fakta on pretty in pink. Tosiasiassa tämä on asia, joka on liian lähellä jaettavaksi. Roger.

Kuten jo totesin, asiaa on kertynyt. Olen käännellyt gradun kutalettakin todetakseni, että elossa se kurpale on. Professori kertoi poistuvansa omaan ulottuvuuteensa eli tutkimusmatkalle tutkimukseensa. Tois' puol' palloo. Tieto laittoi lampaan laskeskelemaan. Omanapamatkailun loppusummaksi tulee plusmiinustämäonhyväjuttu. Laskutikun päässä on graduni. Tökkii tihrustaa tikkua, jolla on lupa tökkiä akateemista tuotostani. Tuijotusavukseni saan akateemisen Apumiehen. Melkein jei, täysin aneemista mei(naan). Muistutan itseäni, että pidä savolainen sinä vaan katseesi valmistumisessasi. Etteenpäin elämänmeno.

Säästin mehukkaimman suurjutun loppuun. Älkää huolestuko, ette voi arvata sen sisältöä! Lotto tuli jo ja ensi viikon arvonta ei koske asiaani. Meillä on uusi sohva!!! Maankuori ei halkeillut, lehmät eivät lentomatkailleet eikä kukaan kansanedustaja syönyt hattuaan. Tosiasia omasta kotisoffasta on, että se meillä!!! Chesterfield antaa haaveiluttaa itseään, mutta... Uusi, uljas, ultratyylikäs nahkasohva on ostettu, kotiin kannettu sekä oivalliseksi istuttu. Että voi omistamisesta tulla onnelliseksi (selkärankakin huokaa hallelujaa)! Nyt meillä on ihmisystävällinen olohuoneistuin. Ylistys kesätöille!

Huonekalukauppiaat hoilaavat ostosvirttä liian aikaisin. 'Nil durare potest tempore perpetuo -Mikään ei voi kestää ikuisesti'. Hahaaaa! Voipas, meidän soffa!! Legenda (en puhu Dannyn tupeesta) elää edelleen. Sen kalmoistuimen elinkaari on tosiaan sidoksissa pohjoiskorean henkilökulttiin. Ei haihdu milloinkaan. Piinapenkin halusi (vapaaehtoisesti -huomioikaa siellä ihmisoikeuskerhoissa) tutun tuttu. Tiesi mitä sai ja halusi sen silti. Masokismi tuntuu toisten nahoissa herkemmin kuin toisten. Divaanisoffamme, tuo kirotuista istuimista kanto viimeinen... Lentäen lähti olohuoneestamme. Ilokseni totean ettei tule ikävä!

Jään hymyilemään. Toivon, että teillä on syytä vielä leveämpään virneeseen!

2 kommenttia:

  1. Hallelujah ja aamen vaan uudelle sohvalle, tätä on odotettu! Sohva on konkreettinen todiste siitä, että työnteko kannattaa. Samoin kannattaa gradun kimpussa kököttäminen, lopussa kiitos seisoo!

    VastaaPoista
  2. Tänks -uusi sohva on entistä ehompi! Gradu on tekeillä, eikä se ole elämää suurempaa :)

    VastaaPoista