lauantai 2. heinäkuuta 2011

Ruhtinaallista riemua

Iltapäevee!
Helteistä heinäkuuta. Onpahan taas ilmoja pidellyt. Säiden herralla ei ole pidätyskykyä! Pienempikin pöhötys riittäisi. Nyt olisi Pakkasukolle töitä!

Tänään tanssitaan taasen kuninkaallisia häitä. Lemmekästä liittoa vaan heille! Minä harkitsen viitsinkö töllöstellä sitä, kun pöhöttynyt ruhtinas tal(t)uttaa alttarille leveäharteisen uimamaisterin. Ehkäpä nyt kuitenkin :) Hiuksia nostattavaa hääseremoniaa siis! Aidosti mukavaa, kun nämä aikuiset saivat vihdoinkin päätettyä jatkaakos yhdessä vai hypätäkö Sinkkulan junaan. Nyt seilataan yhdessä nokat kohti Gracelandia. Lammas toivottelee Ruhtinaallisesti onnea!

Maassa on vihdoin hahhahhallitus. Rummutin muutama kirjoitus sitten, etten enää pulise bestiksestäni }:0 Päsäsen Pälvistä. Vaan minkäs teen?! Pakkohan se on pari sanaa tylsyyteen upottaa. Ontuvalla huumorilla vai vaaliarvallako juuri tälle muorille lykättiin lisäalaksi kirkollisia asioitakin?! Olen pöyristynyt!! Uskonnollinen rasisti, puusilmä ja julkirankkuri istuu nyt ahterillaan jäädyttämässä kirkollista uskottavuutta. Taivas meitä auttakoon! Viilennän itseäni lohduttavalla ajatuksella, että onhan Pälvillä neljä vuotta aikaa käännellä, väännellä ja vanuttaa sitä nukkaista nuttuaan. Antaa hänen siis yrittää. Kyllä typsy osaa itse omaan liemeensä liukastua. 'Ut tute es, item omnes censes esse? -Luuletko, että muut ovat samanlaisia kuin sinä?' Jumalalla on totisesti huumoria: tehdä nyt noin ulkokultaisesta ihmisestä sisäministeri! Pälvi -ota taivaallisesta vinkistä neuvoksi!

Nyt hymyilyttää. Palapelihampaanikin on kasattu. Sille kävi kuten entiselle kansikuvatytölle. Muovilla paikattiin. Kun dr. Tuomio kaivoi hervottomat hohtimet (!!) työkalulaatikostaan, tätä lammasta rupesi tutisuttamaan. Hampaastani poistettiin neljäsosa ikenittömän kokoisilla pihdeillä! Olin totisesti näkevinäni hohtimien varressa tekstin Made in East Germany! Ennen kuin suojalasini huurtuivat paniikkihöyryistäni. Ihan vinkkinä vaan: luomet voi sulkea, vaikka haavi olisikin auki. Puistattaa -myös hammaslääkärin työkalu, eikä vain Pälvi!

Olen istunut, palanut ja hikoillut töiden kimpussa. Sanotaan, että työ tekijäänsä kiittää. Minä olen pari päivää jo odotellut milloin se Työn kiitoskortti saapuisi... Vastuu painaa. Se näkyy ja tuntuu. Loppukesästä saan sivuhomman Notre Damen kellonsoittajana. Varma kesätyönakki, josta tykkään kyttyrää.

Olennaisinta elossani ja arjessani kuitenkin on, että Teini on palannut kotiin! Jos ikävään voisi kuolla, niin haamuna tässä näppäilisin. Teinin kielikurssi kaikkinen oheisretkineen meni mitä mainioimmin. Sehän olikin tässä se ydinhuippujuttu! Matkalaukku pullollaan kokemuksia, nähtävyyksiä, makuretkiä ja seikkailuja pieni palasi kotimaan kamaralle. Onni ja autuus täytti lampaan! Matkustaminen kannattaa aina. Tämän totesi Teinikin. Nyt elämä voi palata takaisin turvallisen tavallisiin uomiinsa. I-ha-na-ta.

Samaa ruhtinaallisen riemukasta arkea ja sen iloisia hetkiä toivottelen teillekin!

1 kommentti:

  1. Teinin paluu on ruhtinaallisen hieno juttu ja kesätyö palkitsee ahertajansa kuun lopussa :)

    Vähemmän helteistä alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista