Vuoden viimeinen

Aamua aurinkoiset ja muut aatamit!
Sitä viedään vuoden 2010 viimeistä päivää eli muistetaankin elää tämä päivä, kuin se olisi vuoden viimeinen.

Nostalgiaan pläjähtää. Kun kurkistelee vuotta taakse päin huomaa kuinka nopeasti aika juoksee, miten lyhyeltä vuosi vaikuttaakaan ja miten paljon siihen on mahtunutkaan. Tuntuu kuin tänä vuonna olisi tapahtunut enemmän kuin piiitkään aikaan. Ehkä vain itse olen aktivoitunut ja saanut puristettua kuivasta arkikorpustani tehoja, tahtoa ja täpinää. Joskus tavallisesta tulee vaan timantti! Tätä voin pohtia sitten ensi vuonna lisää... Heinäkuun helvetillisissä helteissä, luulin jo sulaneeni loppuun, mutta tulihan se syksy sieltä.

Onneksi vuodesta jäi jäljelle muutakin kuin tyhjät rukkaset. Nihkeitä hetkiä riitti, mutta siltikin vuosi oli napakka. Tekemättömät työt, hoitamattomat hommat, kesken jääneet asiat ja roikkuvat rippeet siirtyvät kyllä ensi vuodelle, mutta asia kerrallaan. Asia kerrallaan.

Nyt tähyilen jo uutta kohden. 'Audentes Fortuna iuvat -Rohkeita jumala suosii'. Niinhän se vain on, että rohkeilla on onni puolellaan. Ole sinä siis rohkea, rohmua kokemuksia, elämyksiä, seikkailuja ja haasteita! Valoisaa, vauhdikasta, vetovoimaista, vetävää ja vallankumouksellista vuotta 2011 itse kullekin ja mullekin!!! Ensi vuonna jälleen.

*
Vinkkaus:
Hupsu hassuttelu ja hattarainen hetkipala on Sophie Kinsella'n Kevytkenkäinen kummitus. Suositellaan heille, joilla on liian raskas askel tai jalat turhan syvällä maassa sekä aidoille poutapilvipäille. Jos kuitenkin puukenkäsi jo versoavat, älä enää vaivaudu.