maanantai 30. elokuuta 2010

Viikon alku

Muanantaita!
Ollaan taas polkaisemassa uutta viikkoa käyntiin. Toivottavasti päivä käynnistyi köhimättä ja kitkatta! Nyt vain huristelemme kohti arjen ihmeellisyyksiä.

Se on syksy. Tämä tieto on heitä varten, jotka ovat parhaillaan kömpimässä ulos ja maailmaan kesäkuplistaan tai -kellareistaan. Nuorempana pidin keväästä. Koin, että kevät oli täynnä toteutumattomia haaveita. Valo lisääntyi, kaikki oli valmiina ponnistamaan kohti lämpöä ja kasvukautta. Nyt varttuneempana, mutta vihreänä, ehdoton suosikkini vuodenajoista on juuri syksy. Luonto ei kuole, vaan asettuu syvään lepoon, jotta jaksaisi versoa taas keväällä. Minäkin lepäilen. Lähinnä nyt noiden noiduttujen helteiden jäljiltä, mutta myös henkisesti. Syksy on minulle uuden aloittamisen ja puuhastelun aikaa. Olenkin saanut parina viime viikkona enemmän aikaan kuin koko kesänä. Voi verhoutua takkiin! Viltti niskaan ja viidakkoon!

Yhtä tehokkaasti kun aurinko kulotti nurmikot, kuivuivat minunkin sosiaaliset suhteet. Ei vaan jaksanut sosiaalistua. Nyt ystävyyksiä on taas elvytetty kaffekupposten äärellä. Muukin kuin kofeiini virkistää! Lammaskin tämän oivalsi. Paistaa se päivä lampaanpaistiinkin ;)

Koska surffailen nyt viileän ilmanalan autuudessa, lähden yliopistolle ilmoittautumaan läsnäolevaksi. Olen läsnä opiskelijana tai läsnäoleva opiskelija vai opiskelevana läsnäolona. Oi mikä ruhtinaallinen rastitusmahdollisuus! Totisesti totisena on todettava, että ajatuksensiirto tuleviin opintoihin on vielä pahasti kesken. Ajatus kyllä luistaa, mutta kuviot luistelevat ihan muualla kuin tutkimussuunnitelmissa tai esseissä, tenteissä, opintopisteissä... Totuttelua se on tämäkin oivallus, että en ole näiden opiskeluvuosien aikana rutinoitunut. Aivoni eivät ole käännettävissä automaattisesti on-off -opiskeluasentoon. Notkeaa!

*
Vinkkaus:
Pidän Anne Tyler'in kirjoista. Tämän hetken suosikkini on Onnellinen matkamies. Siitä on tehty katsottava elokuvakin, mutta ei se kirjaa voita. Syksyiseksi lukemiseksi vinkkaan Tyler'in Avioliiton lyhyt oppimäärä. Se on tarina vakiintuneesta avioparista, joka luulee kaiken olevan selvää, kunnes aviomies saa selvästä tarpeekseen. Syyssadoksi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti