Sillisalaattia

Tervehdys!
Nyt torstain toivotuimmat pyörimään eli sillisalaattia viikon varrelta. Olokaatte hyvät!

Kävin äänestämässä ennakkoon, koska löysin sopivan ehdokkaan. Ikäihmisenähän sitä ei tiedä milloin Taivaallinen Heittokäsi viskaa lusikkani kohti seinien rajakohtaa elikäs nurkkaa. Jos kuolen, niin olenpahan ainakin äänestänyt. Olen tehnyt voitavani eduskunnan eteen. Kansalaistottelemattomuuteni on olematonta, elinvoimani ei.

Olen ehdollistanut (kuolaa Pavlov, kuolaa!) Teinin äänestysmyönteiseksi vaalikahviperinteellä. Äänestyksen päätteeksi juomme aina leivoskaffet kahvilassa. Nykyään Teini jo kyselee, että milloin äänestetään. Hänellä ikä ei riitä koppiin asti, mutta kansalaisintoa piisaa kupilliseen ja lautasellekin. Tapa- ja yhteiskuntakasvatusta herkullisessa muodossa.

Torstain toiveikkaassa hengessä lähdin kurkkimaan opintorekisteriäni, jotta olisikohan edellisen tenttini tulokset jo tulleet. Eipä olleet. Luulen, että proffa hautoo tulokset lihaksiinsa, koska niiden julkitulo vie sen kolme viikkoa vähintäänkin. Muskulaarinen juttu. Tiedän, että opintojeni tässä vaiheessa täytyy kyetä hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia. Tentissä tiivistäessä tuhat sivua kahdelle konseptille, tiedät varmuudella osaatko vai et. Vaikka ne tenttikysymykset ovatkin syvältä suolesta, vastaukset proffa voi kuitenkin lukea ihan paperista. Ota, lue ja arvostele! Sitä tulosta ei todellakaan tarvitsisi kalastella omasta Aunuksesta. Sota on jo ohi. Rauhaa!

Hakusessa on puutarhatonttukin. No tottahan toki! Tämä nykyinen rukka ei tajua, että talvi on kolhinut sitä perin nurjasti: piippalakissa reikä. Tontun takaraivo on menneen talven lumia. Päätöntä menoa. Puolipäistä ei palkata edes puolipäiväisesti. Ei auta patsastelu, eikä itku markkinoilla. Nykyinen tonttu pääsee lapionsa kera saviseen eläketaivaaseen, kun lakillisempi löytyy. Se on se kokonaisuus joka ratkaisee. Totista on olla tämän päivän koriste.

Päättömät ja hännättömät jutusteluni päättyvät tähän. Pontevaa päivää ja leikkimieltä arkiaskareihinne!

*
Vinkkaus:
Dekkareiden ystäville vinkkaan ranskalaisen Fred Vargas'in kirjaa Sinisten ympyröiden mies. Romaani on dekkarisarjan avaus, jonka keskiössä on karismaattinen komisario Adamsberg. Pariisin yössä joku piirtää liidulla kaduille ympyröitä, joiden sisältä löytyy ensin mitättömiä esineitä lopulta ruumiitakin. Kirja on mukavan omanlaisensa rikosromaani, josta löytyy kirjava henkilösoppa, huumoriakin ja ympyrää kiertävä juoni.