Sunnuntaita!
Mummoni korostaa ettei sunnuntaityöllä ole siunausta. Perin puritaanista, mutta lepopäivä voi olla muukin kuin sunnuntai. Ei mummostani, joka rytmittää viikkokiertonsa arkaaisen kalenterin mukaan. Taustoitusta.
Asiaan. Ainoa vapaa pyykkivuoro oli tänään. Kaapeissa on tilaa, muttei pyykkikopassa. Käytännön sanelema juttu. Nyt odottelen huulet sinisinä ja paniikkitippa otsalla iskeekö minuun salama vai palaako vuoroaikani otsaani. Draamankaarta rakentelen... Joka tapauksessa suuntaan tänään pyykkäämään ja totisesti toivon, että kaikki sujuisi kuin saarella.
Jos jollakulla on lyömätön muurahaisten hävitysvinkki, niin ilmaiskoon nyt itsensä! Kiitos. Meillä on joka keväinen murkkuongelma, vaikka Teini itse onkin ihan ongelmaton nuori :) Muurahaisansat, suola ja liimapaperit eivät toimi -kokeiltu on. Sokeriset makupalat olen hävittänyt suun kautta. Mikä neuvoksi? Periaatteenani on elämänsuojelu, mutten minäkään mikään jainalainen ole. Salakipittäjät saavat sen viimeisen ajolähdön. Minusta kuoriutuu kevyesti hyönteismaailman Hitler.
Olen kärtty. Vierailin viikolla Dr. Kuoleman vastaanotolla eli hammaslääkärissä. 'Audentes deus ipse iuvat -Rohkeita jumala suosii'. Rohkeutta taas vaadittiin ja mielessäni huusin jumalaakin. Muinaisjäännepaikka vaihtui, mutta tilalle rynnisti pureva jomotus. Luulen, että leukaluu lentää lepikkoon. Täytyy purra hampaan ohella särkylääkettä. Minulla ei ole pään seudulla uusia reikiä, vaan vaihtelemme paikan päälle paikkaa tai eliminoimme hammasjuuristoa. Hymyilyttävä kevät. Ihan jatkumon tähden sain uuden ajan toukokuulle. On päiviä mitä laskea... Tarkastusajan! Nyt tarkastelemme mitä kaikkea voimme, saamme ja pitää vielä hampaistossani nakutella sekä uudistaa. Hampaistoni on kalmistoni.
Jotta tekstini olisi riittävän poukkoileva, niin vaihdan aihetta. Pinnistin, ponnistin ja pamautin eli muistin ostaa kasviravinnetta. Nyt muutaman viikon turkoosia vettä saatuaan viherkasvini kiittävät vauhdittuneella kasvulla ja syvemmällä sävyllä. Vihervoimaa. Ikkunalautapuutarhurina koen olevani jotakin arnokasvimaista luokkaa. En siis ihan vähäinen, vaikka fiilikseen pääsyyn tarvittiinkin vain ihan vähän.
Näihin tunnelmiin ja tuntemuksiin bää-ä-tän pomppimiseni tällä erää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti