Ikälisä

Sumuista sunnuntaita!
Pääni ei ole sumussa, vaan ilmanala.
Sain tällä viikolla lisävuoden ikälisää. Lisää ikää ja vuosirenkaita. Juhlaa! Näillä vuosikertoimilla voisi jo pääkin olla sumuinen. Ajelen arjen väylää sumuvaloilla. Ajatukset kirkkaina, sumeiden sutkautusten kera. Olen ainakin sumean logiikan ajoittainen harjoittaja. Loogista lampaalta.

Varmin ikääntyvän aikuisuuden merkki on, kun kaupankassa teitittelee sinua. Auts! Puhun kokemuksella -kaikille Teille. 'Nemo est tam senex, qui se annum non putet posse vivere -Kukaan ei ole niin vanha, etteikö arvelisi elävänsä vielä vuoden'. Näin minäkin. Vuosia lissää -muttei naamaan!

Vanhempani muistivat ikääntymistäni sympatia-avustuksella. Jos olisin ollut järkevä ja järkeistänyt kiireellisyyslistaani, niin olisin ostanut nyt sen uuden kahvinkeittimen sekä silitysraudan. Vaan näinhän en tehnyt. Naisellisesti kiikutin lahjapennoset kenkäkauppaan ja ostin itselleni uudet kevätkengät. Anatomisesti muotoillut ja hengittävät. Hyvä ostos, vaikka omasta pussista piti ravistella pari ropoa tiskiin. So what! Tarvehankinta se oli tämäkin, muttei niin asiallisen kuivakka kuin kodinkoneet. Kahvini tippuu minne sattuu, mutta varpailla on väljää.

Onnistuimme joogaamaan pennosemme nivelettömän pitkälle eli hankimme Teinille ulkoilupuvun, nahkakengät ja väriä kuontaloon. Arjen akrobatiaa, tavallisen taukojumppaa ja pennibalettia! Tätähän se elämä on, ikääntyvälläkin.

*
Vinkkaus:
Syntymäpäiväteemoissa liikutaan myös Cecelia Ahern'in romaanissa Mitä huominen tuo tullessaan. Kirjassa nuori hemmoteltu tyttö joutuu yllättävien elämänmuutosten kautta löytämään juurensa, paikkansa uudistuneessa perheessä sekä arvottamaan arkensa uudelleen. Kirja on vehnäleipämäinen höttöpalanen, jota voi lueskella ilman pilvisiä ajatuksia. Kansi on kaunis ja tarina täynnä fantasiaa. Keventäjille.