Aprillipäivää!
Vaikka tänään on valtakunnan virallinen pilailupäivä, en lainaa juttujani kunnallispolitiikasta ;). Omilla eväillä edetään. Tämä kirjoitus on väliaikatietoja arjestani. Tavallisuudella katettu -olokaas hyvät.
Maaliskuu jäi jo edelliselle asemalle. Huhtikuu astui kyytiin. Kevät etenee kohisten. Otsatukka heilui, silmissä vilisi ja kolke kävi: viikko siinä suhahti ohitse. En edes huomannut olevani sen kyydissä. Olo oli vähän kuin niillä "asemalle jääneillä" (=meitä on moneen junaan ja pois päin). Viikon fiilis.
Vanhempani olivat käymässä. 'Semper pi -Aina tapahtuu'. Totta todellakin! Vilskettä, meteliä ja jutun juuria piisasi. Me täydensimme ehtyneitä kosmetiikkavarastoja, kahvivarantoa, vaatekaappia ja Teini sai uuden täkin. Muhkea, pehmeä ja lämmin. Sopii näin kesän korvalla... Vanhempieni lähdettyä Teini totesi, että nyt hän ymmärtää miksi minä olen niiiin monimutkainen! Hmmmmmmmmm. Positiivisessa ymmärtäväisyyden hengessä sanottuna oivallus meni läpi. Ilahduttavampaahan se on olla läheistenkin mielestä monimutkainen kuin yksinkertainen.
Kaikki käynnit eivät käy omalla kukkarolla. Jihaa! Kävimme toistamiseen paikallisessa kreikkalaisessa ravintolassa. Slurps! Kolme söi lammasta eri muodoissaan, yksi lohta. Ja minähän en kalasta pidä! Solidaarisuus henkistä laumaani kohtaan haihtui ruokalistan uumeniin tilausta tehdessä. Lihapatojen äärelle istahdin. Aitoja makuja, aidoista aineksista, alkuperäismusiikkia... Kannattaa kokeilla omillakin kotinurkilla.
Olen ronkeli vain muutamassa asiassa. Yksi on suklaamunat. Mikä tahansa halpismassamuna ei mene läpi, ei uppoa kitusiin, eikä kävele kaupasta kotiin. Minä en mainosta mittään (paitsi omia ideoita, mielipiteitäni sekä aatoksiani), joten merkki saa jäädä mainitsematta. Pääsiäiskukko taikka -pupu saa munia rajattomasti tämän firman kaksikerrosherkkuja ovemme taakse! Otamme ilolla vastaan mitä satuhahmoista sataa! Paastohko on ohi. Pääsiäiskauden aloitukseksi popsin pari karamelliunelmaa heti aamutuimaan. Pääsiäinen on avattu käärepapereistaan. Eläköön kausituotteet!
Että näin. Palmusunnuntain jatkoa kaikille -myös aaseille ja lehteville!
*
Vinkkaus:
Siirtolaistaustaisen Jean Kwok'in esikoisromaani Käännöksiä on kehityskertomus Kiinasta muuttavasta äidistä ja tyttärestä. Tarina on osittain totta, suurimmalta osalta satua. Kirja kuvaa laittomien maahanmuuttajien riistonmakuista elämää sivistysvaltiossa jota kutsutaan Yhdysvalloiksi. Mielenkiintoisinta romaanissa ovat ne kohdat, joissa kertoja kuvaa kahden erilaisen kulttuurin arkisia törmäyksiä. Päähenkilön ylimaallinen lahjakkuus nostaa perheen ryysyistä rikkauksiin. Jäin kuitenkin miettimään mikä olisi ollut kohtalona, jos hyvä onni ja lahjakkuus olisivatkin jääneet huomaamatta. Tai jos kunnianhimo ja -tunto tai oppimishalut olisivat olleet laimeammat. Realistisempi tarina kenties. Vinkkaan kirjaa mahdollisuuksiin uskoville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti