Työmyyrän paluu

Aamua toverit!
Huomatkaa kellonaika... Aikainen mato linnun nappaa.

Minulle on sattunut pari uskomattoman ja hienon hienoa arkiyllätystä. Jo valmistunut ystäväni teki aivan totaalisen yllätysvierailun toiselta puolea Suomea. Wau! Ilmoitti vain olevansa kaupungissa ja kysäisi olisinkos minäkin. Olen vielä tänäänkin ihan pöllämistynyt. Näistä yllätyksistä minä pidän! Suu korvissa.

Toinen yllätys ilmaantui aivan samalla tavalla. Puun takaa kirkkaana salamana. Minulle soitettiin ja pyydettiin töihin. Saman ahjon äärelle kuin viimekin kesänä. He halusivat ensisijassa minut. Tunnen talon tapoineen, tiedän mihin ryhdyn, hahmotan työkentän laajuuden sekä tulen toimeen parin suurmörön kanssa (pääpaino viimeisellä!). Henkisesti hikinen homma, mutta pidin siitä, joten... Minä otin pestin vastaan! Savolaisesta lampaasta työmyyräksi yhdessä hetkessä. Ilmassa on taikaa -ja veroäyrejä.

Eli en tee tänäkään kesänä(kään) graduani. Levätköön rauhassa. Minä pusken heinän sijaan cv:hen horsmaa. Kukkikoon elämänurani runsaana. Tehostin urani nuppuja istuttamalla ihan konkreettisiakin kesäkukkia. Think pink -aate elää, kukkii ja viheriöi takapihallamme. Sieltä puuttuu enää amme ;)

Että näin täällä. Jään pohtimaan elämän rikkautta, ystävieni tärkeyttä, selittämätöntä hyvyyttä sekä tarjottuja mahdollisuuksia.

*
Vinkkaus:
Työelämässä liikutaan Colm Tóibín'in kirjassa Brooklyn. Siinä nuori irlantilaistyttö Eilis joutuu lähtemään Amerikkaan työn perässä. Uudessa maassa Eilis potee koti-ikävää, vieraudentunnetta ja erilaisen elämän tuomaa muutospainetta. Hiljalleen arki ja pienet sopeutumisen askeleet tulevat kuvioihin. Kertomuksessa on tavoitettu pehmeästi nuoren naisen mielentunnelmia. Tarina loi myötäelämisen, rauhan sekä osallisuuden fiiliksen. Vinkkaan kirjaa astetta paremmaksi kesäkirjaksi.