Aamua!
Olen suivaantunut, kettuuntunut, ärtynyt ja pöyristynyt. Aamu-tv:n alkamista odotellessani erehdyin vilkaisemaan kilpailevan kanavan chattia. Elämän kämmen sentään! Tämän aamun parjauskisan ykkösaiheena on yksinhuoltajat. Liippaa likeltä...
Noita viestejä tuijotellessani ihmettelen sitä vihan, katkeruuden, kateuden, tietämättömyyden ja näköalattomuuden määrää, joka kirjoittajia piinasi. Jokainen kuitenkin tuntui olevan nurkkansa kuningas, täydellisyys tai ainakin tulevaisuuden toivo. Jokaisen mielenilmauksen takana tuntui väijyvän ajatus, että oma totuus on ainoa totuus. Pahh! Yleislinjana oli, että yh-äideiltä (juuri näin, sukupuoliasenteet jyräsivät) tuet pois, elättäkööt kakaransa itse. Ennen oli kaikki paremmin. Hohhoijaa. Kirjoituksissa oli myös ajatuksia, että yh-äidit eivät osaa hoitaa ehkäisyään, joten "tulee näitä tulevaisuuden luusereita lisää". Paksua ja rasistista! Huolestuttavaa oli, että tuossakin ehkäisyasiassa oli pinnan alla ytimenä kytevä ylä- ja alarotu ajatus. Toiset sanelevat ketkä saavat lisääntyä ja keiltä se kielletään tai keiden oikein toivotaan lisääntyvän.
Ihmiset, jotka noin jyrkästi tuntuivat mieltäneen yksinhuoltajuuden elämän luuseriudeksi haluavat varmasti vältellä yh-vanhempia viimeiseen saakka. Ettei "tauti" tartu. Nurkkakunkuille ei oikeastaan jää jäljelle muuta mahdollisuutta kuin lisääntyä aviollisesti samankaltaisten kanssa. Ja yhtä täydellisiä ihmisiähän ei löydy kuin omasta pienestä piiristä. Sukulaisten kanssa suoritetut geenivaihdoksethan tunnetusti tuottavat uusia einsteineja. Ei kun toimeen! Omassa todellisuudessani kannatan geenivaihtoa ulkomaalaisten kanssa, vaikka omakohtaista kokemusta ei olekaan, sillä suomalainen geenistö on harvinaisen yhteneväistä (homogeenistä -iiiks!) eli vaihtoa jo terveydellisestikin tarvitaan. Mikä sen mukavampaa kulttuurien välistä yhteistyötäkään on ;)
Tuumin vain, mikähän noidenkin vihaisten ihmisten elämässä hiertää, kun oma paha olo täytyy siirtää tietyn ryhmän kannettavaksi. Potkitaan jo valmiiksi potkittuja, helppo kohde. Sisimmässä olevalle möykylle halutaan näkyvä ja yksiselitteinen syy. Vikahan ei ikinä ole itsessä. Toista ihmistä (ihmisryhmää) tarvitsee polkea, jotta itse tuntisi olevansa jotain parempaa. Vain ihminen, joka on saanut osakseen rakkaudettomuutta, alisteista ylenkatseisuutta ja toisten pilkkaa voimatta itse vaikuttaa osaansa, haluaa siirtää sitä eteen päin. Surullista.
Jokainen chattäilijä huusi omien palkkarahojensa perään ts. he itse tarvitsisivat jokaisen penninkin, joka menee verottajalle. Miksi näin? Nämä ihmisethän tuntuivat osaavan hoitaa raha-asiansa oikein eli heillähän pitäisi olla aina jotain sukan varressa, muutakin kuin potaskaa, tyhjää ja heinänkorsia. Heidän verorahansa tulisi laittaa sinne ja sinne ja ei ainakaan sinne, eikä ainakaan yh-äideille. Uskon, että nuokin chattikirjoittelijat nauttivat julkisen terveydenhuollon palveluista, asfaltoiduista teistä, soittavat apuun poliisin/ palokunnan/ ambulanssin, heidän lapsensa käyvät kunnallista koulua, aterioivat kouluissaan ja uivat yleisillä rannoilla. He katsoivat oikeina työn sankareina olevansa oikeutettuja näihin etuuksiin. Kaikki nämä ja paljonpaljonpaljon muuta rahoitetaan meidän verovaroin. Ei yhden ihmisen, eikä yhden ammattiryhmittymän tai yhden työläisen, vaan meidän kaikkien verotuloilla. Mitä jos nämä kaikki viedään pois ja yksityistetään? Kenellä sen jälkeen on varaa tai muita resursseja kouluttaa lapsensa tai olla sairaslomalla? Kuka nämä on ansainnut? Katukerjäläisyys ja lukutaidottomuus suomalaistuisivat räjähdydmäisesti. Totta on.
Maailman totuus on, ettei kukaan lapsi/ nuori suunnittele elämänuraa köyhänä, työttömänä, mielenterveysongelmaisena, varhaiseläkeläisenä, velkaongelmaisena, työpaikkakiusatuna, pitkäaikaissairaana tai -työttömänä, päihderiippuvaisena tai vankina. Kukaan ei toivo omalle lapselleenkaan mitään noista kohtaloista, mutta siltikin jokainen tuntee jonkun tuostakin ryhmästä. Joku on jokin määre tuolta listalta. Usein se ei jää yhteen, vaan osaksi tulee olla moniongelmainen näkymätön. Tai yksinhuoltaja. Kuitenkin jokaisen määritelmän takana on ihminen ja jokaisen ihmisen takana on tarina. Ihmisyys esiin! Olipa ihminen mitä tahansa, on hänellä oikeus olla olemassa. Kenenkään ei tarvitse pyytää anteeksi olemassaoloaan. On lupa epäonnistua. Ja yritää uudelleen tai vaikka uudelleen ja uudelleen ja... Sivistynyt hyvinvointivaltio haluaa pitää huolta kaikista. Toiset apu tavoittaa paremmin kuin toiset.
Jokainen lapsi ansaitsee molemmat vanhemmat, mutta aina se ei ole mahdollista. Syitä on yhtä monta kuin tarinaakin. Olennaista ei ole se, että lapsi tulee ydinperheestä, vaan se että lapsi tulee turvallisesta perheestä. Lapsi tarvitsee kasvaakseen tasapainoisesti turvallisen, vakaan, vastuullisen, rakastavan, tukevan ja aidosti ymmärtävän elinpiirin. Moni nykyperhe ei tätä ole, vaikka kotona asustelisi äiti ja isä. Eikä vakaa elinympäristö takaa ongelmattomuutta, mutta se ennaltaehkäisee niitä ja helpottaa vaikeuksista selviämistä. Minä en siis voi ymmärtää miksi yh-vanhemmat eivät voisi taata lapselleen laadullisesti hyvää kasvualustaa siinä missä ydinperhekin. Älykkyys, lahjakkuus tai menestys ei ole kiinni perhetaustasta. Väitän, että yh-äitien niin sanotusti rohmuavat lapsilisät ovat hyvinkin tervetulluttu jatketta työssäkäyvienkin lapsiperheiden arkeen. Samasta kuormasta tässä syödään...
Lapsi on aina ympäristönsä tuote ja sen heijaste. Vanhemmat siirtävät lapsilleen henkiset ja aineelliset perintönsä. Siinä missä isän auto siirtyy pojalle, siirtyy myös asenteet, arvot, elämäntyyli, ennakkoluulot, vanhempien toiveet ja omat mahdollisesti toteuttamatta jääneet unelmat, elämättä jäänyt elämä ja roolimallit. Mitä siis voi tulla akateemisten vanhempien todistetusti huippuälykkäästä, kauniista ja monilahjakkaasta Teinistä? Ei mitään vain, koska hänen äitinsä on ylipainoinen yksinhuoltaja? Elämän luusereita siis presidentti ja ministerikin tyttärineen...
On niitä ennakkoasenteita minullakin. Jeesus totesi köyhien olevan aina keskuudessamme -täällä ollaan-, mutta minä totean myös tyhmien aina olevan keskuudessamme. Ja se ei riipu koulutuksesta, menestyksestä tai perhetaustasta eikä painosta tai elämäntilanteesta. Jottei ihan omiin asennesaappaisiinsa näivettyisi, kannattaa kalosseja välillä vaihtaa. Se yleensä näkyy!
*
'De te fabula narratur -Tarina kertoo sinusta'. Seuraavan kerran, kun haluat tarttua pilkkakirveeseen, niin mieti. Pilkan, tarinan päähenkilö voit olla sinä. Kohtalonsa jokaisella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti