keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Tavallisen tyylitaituri

Keskeltä viikkoa moi!
Maanantaisen laardimanifestini jälkeen on mukava tarttua kevyempiin asioihin. Toki kaikkeen voi suhtautua myös pateettisella painavuudella ja otsa vekeillä, mutta minä en tänään jaksa. Koittakoon joku toinen.

Olen nyt uuden vuoden alettua ohjannut itseäni myös uusille urille elikäs olen perehtynyt blogitarjontaan. Wau-uu! Suomesta löytyy harvinaista lahjakkuutta naamoilla tai ilman. Sutjakkaa sanailua, vinkeitä värisilmiä, herkullisia hetkiä... Muttamutta. Valtakunnassa ei ole kaikki hyvin, sillä silmiin tökkäsi myös latteaakin latteampia latteuksia ja ideatonta ilkeilyä. Plääh! Tässä bittiavaruudessa kuitenkin on tilaa kaikille, jos reaalimaailmassa tai omassa navassa käy ahtaaksi.

Olen jotenkin onnistunut elämään ihan täyttä arkea ilman tietämystä ns. riippumattomat päivät -sivustoista tai tuoteavustuksista mainintaa vastaan. Hmmmmmm. Miten nämä tavarantarjoajat ja -vastaanottajat kohtaavat? Tyylinsä varmaan jokaisella... En tunne markkinointia, en lottoa enkä kalastele. Osaan vain ihmetellä haavi auki. Aihe herätteli mielenkiintonystyräni, joten pohdin ilmiötä itsekseni ihan rauhassa. Kommetoin, jos objektiivisen itsenäistä intoa löytyy. Itse olen ilmaislahjojen perässä silmät ja kynä sauhuten. Osallistun jokaiseen mahdolliseen arvontaan. Nytkö nappaa...?

Minun arkeani ei sponsoroi kuin valtio opiskelijaoblikaatioilla, jotka tunnetusti ovat nallemaista tasoa ja Vanhempani säälirahoituksella sekä Siskoni pohjattomalla sympatia-, tsemppi-, mielikuvistus- ja mielipidevarannoillaan. Todellinen rikkaus ei ole rahoissa kiinni! Tuotelahjoitukset tulevat useimmin Savosta (www.savonmua.savvoo). Iloiset ideat, katinkarvat ja ihmeelliset yllätykset Pirkanmaalta (www.nyssesyster.manses). Näillä mennään ja on mentykin mukavan mutkaista arkimatkaa! Ainahan joku kansallinen (ylikansalliset yritykset älkööt yrittäkö) makaronipussittaja, kahvinsuodattaja sekä että salmiakinkauhoja voisi ottaa lampaaseen yhteyttä, jotta mainostaisin heidän tuotoksiaan itselleni tavanomaisesti kotisoffan pohjalta, maantien pinnasta taikkas paikalliskirjaston uumenista. Suotuisalla suoramarkkinoinnilla suoraan savolaiseen makuhermoon. Mitkä markkinat! Laittakaapas harkiten ymmärtävät yrittäjät.

Ajanhermolla kiitäessäni päätän paljastaa Päivänlammasasun: Puuvilla-elastaani housut, väri kahvinruskea, ostopaikkana paikallani marketti (alesta). Paita-paituli-tunika -viritelmä, puuvilla-elastaani, väri puolukanpunainen, ostopaikkana savolainen pennimarket (alen loppurytinöistä), alushousut: puhtaat, omat ja peittävät (moralisoinnin kestävät). Kotitossut, puuvillafrotee, tilaajalahja, väri kuvionen (kamppanjatarjouskylkiäinen). Asuni hottispitoisuus riippuu sisälämpötilasta, trendiysaste on junttilokerikossa ja mukavuuskertoimet tähtitieteelliset. 'Arbiter elegantiarum -Hienouksien arvioija' toisin sanoen makutuomari, tyylituomari ja tyylinsä taitaja lopettaa raporttinsa tähän. Iloiset illat, vaikka tekstini ei sisälläkään tuotesijoittelua!

*
Vinkkaus:
Perheen vaikutuksesta, voimattomuuden voimasta ja selviytymisestä kertoo hollantilaisen Renate Dorrestein'in romaani Kivisydän. Perheellisille tai perheettömille koskettavan tarinan ystäville.

1 kommentti: