Työmyyrä

Keskeltä viikkoa päevee!
On ollut kiire. Olen möyrinyt töissä. "Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamua sen saman teen ja kaiken teen mä siksi vain, jotta pennini jaksaisit joskus olla mun omanain". Jotain sinne suunnalle.

Niin olen ollut töissä. En tiedä mitä siellä miihaan. Hiihdän ilman suksia. Ehkä lahjakkuuteni onkin perässähiihdossa. Hän ylittää maalilinjan heti perän jälkeen! Kuka pitääkään perässähiihtäjän perää? Mutta missä Pera luuraa?!

Mainitsinkohan jo, että olen ollut töissä? Huhkin tälläkin viikolla kuutta päivää. Ensimmäisen tilini saan kuitenkin vasta kesäkuun lopulla. Otan sen vastaan 'In dulci iubilo -Suuressa riemussa'. Kannattavaa, kannustavaa tai kannatettavaa -kenpä tietäis Ken. Luulen, että olen nyt löytänyt ne päiväni murmelina. Vaikka lampaana jatketaan, siltikin työmyyräksi muuntautumiseni on jo käynnissä. Work it!

Tämän perin työteliään rupeaman päätän tähän. Olen nääs jättänyt aivoni, nuoruuteni ja notkeuteni työpaikalleni. Kotona olen pelkkä raato, varjo entisestä savolaisuudestani... Noh, dramatiikan lehtiä versoaa. Onhan kevät. Varjolammas vaikenee.