lauantai 26. marraskuuta 2011

Kotiutettu työlammas

Aamua!
Laittakaapa merkille aikainen ajankohta -olen tosi sirkeänä! Paikalla ollaan! Minut on kotiutettu. Olen poistunut sorvin äärestä, hidastanut kierrokset minimiin ja puhdistanut purut puserosta. Olen töistä vapaa.

Lystiä, suhinaa, kilometrejä ja töitä taas oli. Työteliäs rupeama meni jo osarutiinilla. Itse huomasin kehittyneeni, tehostuneeni ja jalostuneeni opettajana. Heja lammas! Asennekalkkeumani eivät estä kehitystä. Vietin jopa elämäni ja urani (nyt on huudahdettava uuuuuuuuu!) etätyöpäivää. Se meni töiden parissa. Todettava on, että minulla oli töissä kivaa!

Minulle selvisi myös minne ne edellisestä tilistä häipyneet työtunnit ovat juosseet: suohon. Jälkijunassa ilmeni, että minun työajasta vähennetään 1,5 tuntia per päivä. Velvoite on olla esim. 9 tuntia paikalla, mutta palkkaa saan vain 7,5 tunnilta. Menetän viikossa työpäivällisen rahhoo. Ai miksikö? Olen tuntipalkkalainen eli saan olla hengittämättä, nauramatta ja syömättä. Ruoka- ja kahvitauot eivät kuulu minun tilipussiini. Syön omalla, en työajalla! Olen tuntipalkattu, en ruokapalkalla. Oppia joka lautasellinen. 'Perfer et obdura; dolor hic tibi proderit olim -Ole kärsivällinen ja sinnikäs; jonakin päivänä tästä kivusta on sinulle hyötyä'. Näillä lohdutuksensanoilla tyynnyttelin murjottua pennipussiani. Se vaikeroi vieläkin.

Sen taas jo tiesin, että tuntityöläisenä minun kuuluu kouluttautua esim. työpaikan verkonsilmiin ja siimoihin ihan ajattomasti. Selkänahkalaisittain. Työpaikkakoulutukseni (joka on edellytys töiden mahdollistumiselle) on hyväntekeväisyyttä itseäni kohtaan. Teen sen omasta ajastani, ennalta sovittuina päivinä ja täysin pennittä. Pätkätyöläiset -kastiton kansanryhmä! Olen närkästynyt, en näreen latvassa, eikä minua närästäkään. Nyt voin syödä tämän maksamattomuuspykäläpuskan, joka on peitonnut tietämykseni työajan täyttävyydestä. Mitä pykäläpaistokseen tulee, olen vannoutunut kasvissyöjä.

Vaan turha surra. Tämä nyt on tätä ja kuukausipalkkalaisuudesta haaveillaan. Ainahan minä voisin olla tekemättäkin näitä töitä. Keskittyä täysillä vaikka graduun... Valinta on minun.

Vaiheistan itseni kaffekeittimen luo. Aromikasta lauantaita kaikille! Huomenna vaihtuu kirkon vuosi -käykää paikan päällä todistamassa juhlintaa. Kanttorit kattoon!

1 kommentti:

  1. Aromikas oli lauantai ja maukkaasti vaihtui sunnuntaihinkin Tamperelaisen ruoan kera.

    Erinomaista ensimmäistä adventtia sinnekin!

    VastaaPoista