Heissan!
Levylautaselleni pyörtyi kuiva lätyskä. Vanhaa venytetään. Sukellan jälleen töiden uumeniin, kaivaudun työpaikalleni niin tarmokkaasti ja omistan työaikani vain työlle etten ehdi sivulleni vilkuilla. Siis tänne. Laput sivusilmillä elellään seuraavat ajat. Lyhentäen: vaikenen jälleen viikoksi, koska niskaan hengittävä Työrkö sai minut näppeihinsä. Tämä naurattaa vain Mattia kukkarossani. Näin takaan, että Matti -poika saa joskus yksiöönsä seuraa. Ei aina tarvitse yksin venytellä.
Raha se on joka lampaankin kerälle saa. Kelatkaas tätä! Minä kiepsahdan sen pikku pennin ympärille ja keskityn olemaan tyytyväinen. Sainpas edes yhden kiinni! Metsästämäni pennonen saa kaiken huomioni (ja verottajan myös). Siis sen jälkeen, kun olen saanut sen uurastukseni ansiosta metsästystililleni. Winhaa.
Jotta näin. Viettäkää te mielenkiintoista elämää!
*
Vinkkaus:
Kirjasto palkitsi sitkeän jonottamisen. Katsoin Hergé'n sarjakuviin perustuvan Steven Spielberg'in animoiman Tintin seikkailut: yksisarvisen salaisuus leffan. Elokuvassa oli menoa, meininkiä, tapahtumia ja käänteitä. Mielestäni onnistunut tarinaltaan sekä visuaalisuudeltaan. Maistui aikuisellekin (paperisten sarjakuvien ystävälle). Suosittelen vauhdittamaan arkea tai tuomaan hyvää mieltä. Toimii, kuten hyvät leffat yleensäkin!
Penni saisi poikia täälläkin muitakin kuin Matteja. Työ tekee vapaaksi, ainakin helpottaa arjen aherrusta, sitä odottellessa täytyy tyytyä työttömän tilipussiin ja arjen pieniin luksuksiin.
VastaaPoista