Vastavirtaan uimista

Heinäkuuta, mitäs muuta?

Paikalla. Napinointia savolaiseen tapaan -olokaatte hyvät. Sain luvan nousta töideni yläpuolelle. Ainoastaan ja vain sen vuoksi olen täällä. Työputki hieman löysää, joten löysäillään porukalla tilaisuuden tullen.

Elin reilun viikon ilman televisiota, sanomalehtiä ja nettiä. Ei ollut aikaa. Hyvin tämä uutispaasto onnistui. Suostuttelen kokeilemaan! Maailma kiertää radallaan, junat kulkee ajallaan ja talous rullaa tahollaan. Kun taas tällä viikolla aukaisin töllön, pyöri siellä ne viikon takaiset aiheet. Oli vain vaihdettu hieman kuivikkeita aihioiden ympärillä, myöhitty perusmultaa sekä kasteltu lautasellekin. Wanha pata, uudet korvat. -Ei. Uutispata, vanhat torvet. -Ehkei. Uusin mediadieettini kesän mittaan.

En ole ehtinyt marista vielä tarpeeksi säistä. Lämmintä piisaa sanoo naapurin piisami. Hyi hellettä! Jos en ole jo kuutta sataa kertaa kertonut, niin minä oikeasti voisin elää ainaista syksyä. Yritin keväällä vitamisoida itseäni henkisesti: kyllä se kesä syksyyn mennessä loppuu. Nyt alkaa jo olemaan lievää ruska-anemiaa aivokopassa. Missä syksy luuraa? Täällä huutaa lammas. Tiedän uivani vastavirtaan, vaan uinpahan. Uin, uin. En kellu.

Nyt loppui tiistain jupinat. Jatkan murinointia kuonot yhdessä lauman kanssa. Niin, voisihan sen ilmaista myös: näin kavereitani.

*
Vinkkaus:
Ehdin lukea romaanin. Patrick DeWitt'in kirja Sistersin veljekset on koomisen melankolinen vaelluskertomus Villistä Lännestä. Ajalta jolloin se oli vielä vähän villimpi. Palkkatappajat Eli ja Charlie Sisters ovat veljeksinä kuin saman kolikon eri puoliskot. Eli herkempänä suree painoaan, rakkauksiaan ja työn mielekkyyttä. Veli Charlie keskittyy viinaan ja väkivaltaan. Tarina on parempi, monipolvinen, vanhaan genreen uutta touva. Suosittelen stetsonin täydeltä lännenkertomusten tottuneille ystäville sekä tuoreille lukijoille. Tästä kirjasta on mainio aloittaa uuteen aluevaltaukseen totutteleminen.