Sunnuntaita!
Täällä taas, jopa sunnuntaina.
Olen tässä matkan varrella kertoillut viimeisiä vetelevistä huonekaluistamme ja kodinkoneista. Noh, kiireellisyyslistan kärkipäässä keikkuu uudet keittiön tuolit. Nykyiset ovat epämielenkiintoiset, kiikkerät, natisevat ja piinalliset istua. Takapuolen tuskaa. Luulen, että malli on espanjalaisilta inkvisiittoreilta. Piinapenkki saa arkisen muodon. Minulla on todellinen syy hankkia uudet istuimet. Siis saan hankkia, mutta penni pinkoi nurkan taakse nopeammin kuin nopeusrajoitukset sallivat. Ajan kanssa ja perstuntumalla mennään.
Tämähän ei ollut asiani, mutta mukavaa se on tämä sunnuntaijaarittelu. Kuulin monen mutkan ja suun kautta iloisen uutisen. Kannattaa toisinaan kallistaa korvaansa myös kiharaisille kuulumisisille. Olen kertonut teille kyttäävistä naapureistamme Möllöistä. Pikku perheestä, jolla on häpeämätön tapa ja taipumus tuijottaa suoraan toisten elämään. Ihan ilman kehotusta. En märise ihan vähäisestä, vaan kiusaannuttavista töllöttäjistä.
Möllöt saattavat olla mitä mielenkiintoisempia ihmisiä, säkenöiviä persoonallisuuksia, viihdyttäviä seuraihmisiä ja joka pippaloiden riemupilkkuja. Ihmisläheistä sakkia, hyyyyvin kiinnostuneita kanssaeläjistään. Kotonaan he kuitenkin ovat naapureidensa silmät ja silmänalusetkin. Omat kaveritkin pyydetään toisinaan tuijottelutalkoisiin... Meneehän se elämä noinkin.
Nyt siis siihen lupaamaani ilouutiseen. Sirkutan tämän innolla ilmoille. Möllöt muuttavat hyvinkin pian!!! Hallelujahhuhu tiesi kertoa. Oi tätä autuutta! Tämä oli yksi tämän kevään vapauttavimmista uutisista. Ihan totta! Toivotan vaan terveellistä menoa koko porukalle -ei tule silmämääräisestikään ikävä. Sääli vain uuden asuinalueen väkeä, sillä he joutuvat turhankin tarkan tarkkailun alaisiksi. Kaikki te saatte jakamattomat myötätuntoni! 'Fortuna caeca est -Onnetar on sokea'. Sitä kohtalon onnellista sokeutta odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti