Torstaita!
Torstaini on törinää täynnä. Parisen viikkoa minua on yrittänyt flunssa tavoittaa, mutta tähän saakka olen onnistunut livahtaa sen limaisesta otteesta. Eilen se flunssa otti ja yllätti. Yksi tuntematon ja toinen puoli tuttukin huomauttivat, että taidan olla kipeänä. Minä missään kipeässä halunnut olla, olin kirjastossa.
Olen varikkokamaa. Nenä ja silmät vuotaa, kuulo toimii puolittain, lihakset on lötkönä, keuhkot yskitty ulos ja olo niin rasittavan vetelä, että pärskimään pistää. Aivotkin tuntuvat valuvilta. Tiedetään, tiedetään... Jos ihmisellä on kerrottavanaan vain sairauslistansa ja wanhat muistot, on hän tullut vanhaksi. Ikäihmisiä siis. Minä satun vain olemaan harvinaisen huono potilas, nihkeä lääkärissä notkuja sekä toivoton toipilas. Haluan sieraimeni takaisin! Kausiflunssa on maailmankaikkeuden vihon viimeinen vitsaus, joka kiertyy vuosi toisensa jälkeen minunkin kuonon alle/ keuhkon pohjaan muhimaan. Minä olen lammasinfluenssan uhri. Protestoin!
'Orandum est, ut sit mens sana in corpose sano -On rukoiltava, että olisi terve mieli terveessä ruumiissa'. Antiikkinen Juvenalis on tuuminut, että kannattaako ihmisen jumalilta mitään rukoilla, kun he tietävät kuitenkin parhaiten mikä anojalle on sopivinta. Kärjistettyä ehkä, mutta Juvenalis kuitenkin päätyi siihen, että jos jotain rukoilee, niin ruumiillista terveyttä ja viisasta mieltä. Malttihan on valttia myös sairastellessa, mutta minä en ole mikään valttaaja.
Räkä vieköön, kun aiheeni oli vetinen. Olen puolikuntoinen eli hieman sympatiaa kierroksiin. Parempia aikoja rukoillen.
Täältä tulee sympatiaa, kissakaupalla! Voi räkä ja lammas, tulkoon kevät ja terveys. Vielä kerran teetä ja sympatiaa, tai ainakin kahvia ja pullaa :)
VastaaPoista