sunnuntai 14. elokuuta 2011

Kieltä näyttävä tulppaani

Sunnuntaita!
Keitin juuri uudella keittimellä päiväkaffet. Nämä ovat niitä arjen helmihetkiä.

Vastustan todella syvällä ja todella hiljaisin huudoin kauppojen sunnuntaiaukioloja. Mykkyyteni vastapainoksi kävin kirpparilla. Vinkeää. Olen käynyt viimeksi kirpputoreilla... hmmmmm... odottakaas... Juu, en sitten tämän muistin aikaan.

Löysin übertyylikkään koristelautasen. Täytyy tarttua lautaseen, jos sitä tarjottimella tarjotaan. Lautasessa mattamustalla pohjalla oranssinpunainen tulppaani näyttäisi näyttävän kieltään! Taiteilijan tulkinta kenties eroaa omastani, mutta mielikuvien johdosta ostin venäläisen kirjahyllyyni. Harasoo sanoo ostos.

Vaikka tänään olisi lepopäivä en lepäile virastoasioissa. Kesä ja valtionvirastot... Olen jättänyt kesän kolmannen asumistuen vuositarkistuslomakkeen vetämään. Olin töissä ja sekös nyt sekoittaa pakkaa ja lomaketta. Sain kolmannen lomakkeen täytetteväkseni sen jälkeen, kun edellisen tarkistushakemuksen myönteinen päätös oli jo tullut!! Paperinen huipennus on, että se päätös ei riittänyt, vaan jouduin laittamaan vielä yhden samanlaisen vetämään. Totta joka liite! Minulla on jo yleisen asumistuen maksamiselle myönteinen päätös, mutta silti piti laittaa vielä uusi hakemus sisään. Syy: savolaiselle selittämätön eli lentävä tunnistamaton esine. "Virastomaailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa." Nyt jännitän tuleeko tällä virastoloton kierroksella yhteneväinen päätös edellisen kanssa. Ihme, että minulla on vatsahappoja taikka hiuksia jäljellä. Kuusi lomaketta ja lisänumero.

'O curas hominum, o quantum est in rebus inane! -Voi ihmisen huolia, voi miten paljon turhaa!' Tätähän se on, kun joutuu virastojen lappusia täyttämään ja tekemään valtiotason selkoa arjestaan. Köyhiä ollaan, ei opiskelija kesätöillään miljonääriksi yllä. Ymmärrän oikein kirkkaasti ja pilkulleen sen, että virkailijat tekevät vain työtään heille annettujen säädösten rajoissa. Siltikin tulkinnalle jää mielikuvituksellisesti tilaa. Vaan, ei auta köyhäliinin kun purra hampaat yhteen (dr. Tuomio täältä tulee taas palanen!) ja odottaa. Olen harvinaisen vapautunut, kun valmistuttuani vapaudun näistä virastojen byrokraattisista nöyryytyspykälistä! Taidan käydä byroon ovella vilauttamassa kieltä. Vapautta on monenlaista -nauttikaa te etuisuuksista (hahh) vapaat!

*
Vinkkaus:
Toivotaan, etten vinkkaa tätä lukupalaa jo toistamiseen. Carol Shields'in kirja Sattumankaupaa kertoo tilkkutöitä harrastavasta keskiluokkaisesta naisesta. Päähenkilö lähtee harrastajaseminaariin, jossa avautuu uudet näkymät elämään, arkeen ja omaan aviopuolisoon. Tarina on kaksiosainen (samoissa kansissa), sillä sama elämäntapakertomus on kerrottu myös kotiin jäävän avoimiehen näkökulmasta. Parisuhteellinen tarina, jossa on sävyjä kuten tilkkutöissä yleensäkin. Tähän romaaniin voi kääriytyä kuten pehmeään peitteeseen.

1 kommentti:

  1. Voi tuhannen tulppaania - oiva löytö!

    Kyllä nyt passoo kahveeta kupitella paikatulla purukalustolla kieltä näyttävän tulppaanin katveessa.

    Kirpparit rules, taas!

    VastaaPoista